Nyt olemme kaipaamassamme arjessa ja vaihteeksi ihan mukavaa tämäkin.

Aamulla lyhensin puseroni hihoja ja suurin osa ajasta meni siinä että sain  langan neulansilmään näin se voi käydä kun tulee kyllin vanhaksi, hymyilette mutta tulee teillekin.

Kävin aamupäivällä kaupalla synkkää oli vaan ei satanut päivä ei ole pidentynyt jos minulta kysytte ja moni muu talomme asukkaista oli samaa mieltä kun kyselin alhaalla kerhohuoneessa kun olimme kahvittelemassa ja seurustelemassa, he siellä olivat ihan järkeviä ihmisiä, kaikkia kivoja juttuja suunnittelimme esim retkeä johonkin lähitienoolle.

Kun tulin kotiin soi puhelin ja kaunis naisääni kysyi onko siellä Eila, myönsin hän kertoi olevansa jotain sähkölaitosta edustava henkilö ja kysyi ikääni kun kerroin hän sanoi ettei hän voi tarjota minulle edustamaansa sähköä koska olin ylittänyt määrätyn rajan, siis on heillä jonkunlainen tunto tallella ettei vanhuksia huijata.

Mutta verottajilla ei ole tulin siihen tulokseen saatuani tietää vero prosenttini siellä on töissä täysin tunnotonta sakkia.